Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

20.1.2026 12:04 ・ Päivitetty: 20.1.2026 12:04

Grönlanti kiristää Nato-maiden hermoja – ”Ei tällaista olisi voinut edes kuvitella””

MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) painotti, että Suomi vastaa USA:n kauppapoliittiseen painostukseen yhdessä EU:n kanssa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet vakuuttavat, että Naton turvatakuut ovat voimassa ja kauppa- ja muista sopimuksista Yhdysvaltojen kanssa pidetään kiinni – mutta Grönlannin asioista päättäminen kuuluu vain grönlantilaisille ja Tanskalle.

Susanna Luikku

Demokraatti

Puolustusvaliokunnan ylimääräisessä kokouksessa oli tiistaina kuultavana puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), joka palasi yöllä Brysselistä neuvottelumatkalta.

Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) kertoivat median tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että asialistalla olivat Grönlanti, Ukrainan ja Suomenlahden uudenvuoden aikainen kaapelirikko.

Vähemmän yllättäen kahden tunnin kokouksen pääaihe oli Grönlanti ja Donald Trumpin siihen kohdistamat, tulliuhkailulla ryyditetyt aluevaatimukset.

Tilanne, jossa voimakkain Nato-maa uhkailee liittolaisiaan yllä olevilla tavoilla, on ennenkuulumaton ja monella tapaa käsittämätön. Autto ja Savola vakuuttivat, että se ei silti muuta Naton 5. artiklaa ja sen tuomia turvatakuita.

– Tässä on onneksi ainakin toistaiseksi käytetty sanan säilää, ja sitä vahventamaan on esitetty kauppapoliittisia toimia. Yhdysvallat ei ole antanut ymmärtää, etteikö puolustusliiton jäsenmaita ja sen aluetta puolustettaisi artiklan mukaisesti, Autto sanoi.

Hänen mukaansa Grönlannin kysymys on ”diplomaattinen ja ulkopoliittinen, ja diplomaattisella tasolla myös epäselvä”. Siitä käydään kaiken aikaa dialogia, niin Yhdysvaltain kanssa kuin eurooppalaisten liittolaisten välillä.

Lisää aiheesta

AUTTO ja Savola korostivat silti useampaan kertaan, että Grönlannin valtioyhteydestä päättäminen ei kuulu kenellekään muulle kuin grönlantilaisille itselleen ja Tanskalle.

– Kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, alueelliseen koskemattomuuteen, valtioiden suvereniteettiin ja sopimusten pitävyyteen luottaminen on se, mistä Suomi on aina lähtenyt ja lähtee nytkin.

Suomi on lähettänyt kaksi yhteysupseeria Grönlantiin selvittämään Suomen osallistumista sotaharjoitukseen. Harjoituksiin kutsutaan koko Nato-liittokunta.

Valiokunnan mukaan upseerit selvittävät Grönlannissa, mikä olisi Suomen mahdollisesti tuoma lisäarvo liittokunnan puolustukseen ja olisiko yhteisestä harjoitustoiminnasta vastaavasti saatavissa lisäarvoa Suomen puolustukselle. Heidän tehtävänsä kestosta ei ole tarkkaa tietoa.

MIKKO Savola muistutti, että kaoottisesta tilanteesta ja Yhdysvaltojen Grönlantiin kohdistetuista vaatimuksista huolimatta Ukrainassa soditaan edelleen.

– Ukrainaa ei saa unohtaa, eikä unohdeta. Venäjän raaka hyökkäyssota on saatava loppumaan, ja siihen tarvitaan myös Yhdysvaltoja. Euroopan pitää silti huolehtia vahvemmin omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan, ja siirtyä siinä sanoista tekoihin.

Puolustusvaliokuntaan perinteisesti kuuluva yksimielisyys yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen sai pienen särön, kun Savola näpäytti pääministeripuoluetta Suomen taloudellis-yhteiskunnallisesta tilanteesta ja sen vaikutuksesta turvallisuuteen.

– Tässä olisi (Petteri) Orpon hallituksella petrattavaa, Savola kommentoi.

Esiin nousi myös valiokunnan jäsenen Jarno Limnellin (kok.) uusi pesti puolustusalalle tähtäävän Basemark-yrityksen strategisena neuvonantajana. Savolan mukaan mahdollisen jääviyskysymyksen ratkaisu kuuluu kokoomukselle, ja sen on tultava pikaisesti.

-En ole vielä saanut kattavaa selvitystä Limnellin työtehtävän sisällöstä enkä siksi osaa ottaa asiaan tarkemmin kantaa. Se käydään läpi ennen valtiopäivien alkua, Autto vastasi.

SUOMEN DCA-sopimus ja jäänmurtajakaupat Yhdysvaltojen kanssa ovat niin ikään joutuneet Trumpin hallinnon uhkailun ja tempoilun vuoksi ristiriitaisempaan valoon.

Periaatteessa järjetön tilanne, jossa Yhdysvallat käyttäisi Suomen toimittamia jäänmurtajia avuksi hyökkäyksessä Grönlannin tai jonkin muun Nato-liittolaisen arktisten alueiden haltuunottoon, on nykytiedon valossa mahdollinen.

– Oman puolustuskykymme ja koko Naton eurooppalaisen pilarin kannalta on tärkeää, että saamme parhaat mahdolliset välineet ja suorituskyvyn käyttöömme. Sitä ei ole muualta saatavilla, kuittasi Savola.

Presidentti Alexander Stubb ja muut eurooppalaiset valtiojohtajat neuvottelevat myös suoraan keskenään, ja Politico-lehden mukaan Stubb on mukana myös salaisessa Washington-ryhmässä.

Auton ja Savolan mukaan tilanne ei ole uhka parlamentarismille tai ministerin, valiokunnan ja eduskunnan tiedonsaannille.

– Näin on toimittu kautta historian, luottamuksellisen yhteydenpidon välineet ja tavat vain ovat nykyään erilaiset ja nopeammat. Huolestuttavampaa olisi, jos johtajilla ei olisi keskinäistä puheyhteyttä, Autto kommentoi.

SDP:N kansanedustaja Mika Kari on ollut puolustusvaliokunnan jäsen yli 15 vuotta. Hänkin vakuuttaa, että valiokunta ja vielä hetken istuntotauolla oleva eduskunta on pidetty käänteistä niin informoituna kuin mahdollista.

– Mutta onhan tämä uskomaton tilanne, jossa joka päivä tulee jotain uutta ja lisää, hän sanoi Demokraatille.

Sanoisitko, että uskomattomin valiokunta-aikanasi?

– Eri tapahtumia ja aikakausia on vaikea suoraan verrata, mutta kyllä: ei tällaista olisi voinut edes kuvitella. Kun Suomi liittyi Natoon, yksi jos toinen poliitikko julisti, että ”emme ole enää koskaan yksin”. Historialla on kiusallinen taipumus asettaa monet julistukset myöhemmin eri valoon.

Kieltämättä tilanne, jossa Naton johtava jäsenmaa muodostaa suurimman uhan toisen jäsenmaan ja liittolaisen alueen suvereniteetille, on ainutlaatuinen – kaikkien muiden Trumpin ja tämän hallinton lausuntojen ja toimien jatkoksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU